Missä saa kuvata…ja julkaista?

MissäSaaKuvata1920

Kuvaus on sallittua julkisilla paikoilla. Kuvan voi julkaista, kun sen esittäminen ei aiheuta haittaa kuvassa esiintyville henkilöille.

Koska minulta kysytään toistuvasti kuvaajan oikeudesta kuvaukseen ja kuvien käyttöön, vastaan näin julkisesti tiivillä yhteenvedolla, joka löytyy myös tuoreesta Digikamerakoulu-kirjastani:

Kuvaus on sallittua julkisilla paikoilla, mutta kuvien käyttö ei ole yhtä vapaata.

Valo- ja videokuvaus on sallittua julkisilla paikoilla. Kuvauslupaa ei tarvitse anella ulkona ja muissakaan paikoissa, joihin ihmisillä on vapaa pääsy.

Kuvausvapaus käsittää niin ihmisten kuin nähtävyyksienkin tallennuksen. Kuvaaminen on yleensä sallittua myös kauppakeskuksissa ja asemilla, jos kuvaus ei loukkaa suoraan ihmisten yksityisyyttä. Kun joku selvästi kieltää itsensä. kuvaamisen, kannattaa toki totella.

Kiellettyä kuvaus on kotirauhan piirissä. Tämä koskee kaikkien asumiseen liittyvien tilojen lisäksi niiden piha-alueita, porraskäytäviä sekä yleisiä saniteettitiloja ja sovituskoppeja.

Julkisrauha kieltää kuvauksen ilman lupaa virastoissa, kouluissa ja muilla työpaikoilla, joihin ei ole yleistä pääsyä. Myös kokoukset voivat kuulua julkisrauhan piiriin. Kuvausmahdollisuus kannattaa varmistaa lisäksi museoiden ja muiden näyttelyiden lippukassalta.

Kuvaus on kiellettyä. raja-alueilla ja sotilaskohteiden läheisyydessä. Monissa maissa viranomaiset voivat estää esimerkiksi lento-, rautatie ja metroasemien sekä satamien kuvauksen.

Vaikka kuvaus olisi vapaata, ei kuvia saa esittää miten vain.

Jos julkaiseminen aiheuttaa kuvan henkilöille oleellista vahinkoa, kuvaaja voi joutua siitä vastuuseen. Julkaisua on painotuotteiden ohella kuvan laittaminen esille sosiaalisen median palveluihin, nettigalleriaan tai valokuvanäyttelyyn.

Taideteoksista ei saa julkaista yksityiskohtaisia kuvia ilman tekijän lupaa. Julkisilla paikoilla olevat patsaat ja muut teokset saavat kuitenkin esiintyä kuvauskohteen taustalla tai muuten vähäisessä osassa.

Ehdottaman kielletty. on ihmisen kuvan liittäminen luvatta tuotteen tai palvelun mainokseen. Tämä koskee myös kaupallisia matkailuesitteitä, jos ihminen on niistä tunnistettavissa.

Pidä kiinni oikeuksistasi

Valokuvakilpailujen ja lehtien ”lukijan kuva”  -säännöt kannattaa lukea tarkasti. Jos luovutat järjestäjälle kaikki oikeudet kuvan käyttöön, se voi päätyä mainokseen tai muuhun epäasialliseen käyttöön. Tällöin kuvaaja joutuu vastuuseen kuvan julkaisun aiheuttamasta haitasta.

LISÄTIETOA OIKEUKSISTA:

http://www.finnfoto.fi/tyokalut

http://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/viesaan/materiaali/luku3.html

http://www.docendo.fi/tuote/978-952-5912-67-8

Mainokset

10 thoughts on “Missä saa kuvata…ja julkaista?

  1. Moikka! Hyvä ja tiivis teksti!

    Lisähuomiona olisin toivonut selvennystä kohtaan ”Kuvauslupaa ei tarvitse anella ulkona ja muissakaan paikoissa, joihin ihmisillä on vapaa pääsy.” – sehän pitää sisällään myös pääsymaksulliset tapahtumat, huvipuistot, urheilutapahtumat sekä myös ravintolat ja musiikkitapahtumat (pl. muutamat rajoitukset jotka ilmoitetaan kyllä lipunmyynnin yhteydessä).

      • Pääsymaksu ei ole kuvauskiellon antamisen kriteeri, vaan tilan hallinta. Tilan hallinta voi olla esim. tilan vuokraajalla eli siis tapahtuman järjestäjällä. Ilmaiskonsertissakin voi olla kuvauskielto, jos tilan haltija niin päättää. Esim. bändi ei voi voi kieltää kuvausta itse, mutta toiveen voi tietysti välittää järjestäjälle.

  2. ”Julkisilla paikoilla olevat patsaat ja muut teokset saavat kuitenkin esiintyä kuvauskohteen taustalla tai muuten vähäisessä osassa.”

    Mihin tämä rajaus perustuu? Käsittääkseni on aivan laillista julkaista kuva julkisella paikalla olevasta taideteoksesta ilman luvanhakuprosessia, silloinkin kun teos on kuvassa pääosassa.

    ”Kiellettyä kuvaus on kotirauhan piirissä.”

    Tässä voisi olla asiallista tarkentaa, että *luvaton* kuvaus on kiellettyä. Kyllähän kotirauhan piirissä saa kuvata, jos siihen on lupa, tai jos on maalaisjärjellä syytä olettaa, ettei kuvaaminen haittaa ketään – esim. ystävän pihajuhlissa. Kyse on siis aivan eri tason ”kiellosta” kuin vaikkapa sotilaskohteissa.

    Sama pätee julkisrauhaan. Hyvin usein julkisrauhan piirissä olevissa paikoissa saa kuvata, koska se ei haittaa ketään. Koti- ja julkisrauha tarkoittavat sitä, että tilan haltijalla on *oikeus* halutessaan kieltää kuvaaminen, kun taas julkisella paikalla kukaan ei saa kieltää kuvaamista. Mitään automaattista kieltoa ei ole, ja olisi kurjaa, jos tietystä hyväntahtoisuuden oletuksesta luovuttaisiin siksi että ihmiset kuvittelevat lain edellyttävän kuvauskieltoja pihoilla, virastoissa, koulun juhlissa ym.

  3. Julkisella paikalla olevat taideteokset ovat melko tavallisia kuvauskohteita ja niistä tehdään esimerkiksi postikortteja kaupallisiin tarkoituksiin, joten lakipykälät horjunevat tässä kohdassa? Julkisiin taideteoksiin voidaan sitä paitsi laskea myös arkkitehtuuri ja design, jopa ”tuunaus” joissain tapauksissa. Jos pykälät olisivat tiukkoja yllä mainitulla tavalla, julkisella paikalla kuvaaminen rajoittuisi ihmisiin ja luontoon, vai mitä?

    • Postikorttien tehtailu toisen teoksesta vaatii kyllä tekijän tai jonkun muun sen oikeudet omistavan luvan. Osana maisemaa ja kaupunkikuvaa niin patsaat kuin arkkitehtuuri ovat ”kaikkien omaa”.

      • Tietenkin tekijänoikeuksillakin on oma aikansa. Esim. Kauppatorin Manta tuli vuoden 2010 lopussa ”yleiseksi naiseksi” tekijänoikeuden suhteen, koska tekijä Ville Vallgren kuoli 1940.

  4. Paluuviite: Bloggarin ABC -kurssi | Meriharakka.net

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s